Valtaosa eli 80 prosenttia alle 30-vuotiaista aikuisista pitää omaa talousosaamistaan hyvänä. Lähes 70 prosenttia kertoo olevansa kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut raha-asioista. Lähes joka toinen nuori kuitenkin kertoo, että raha-asioista puhuminen ahdistaa, eikä suinkaan kaikilla ole läheisiä, joiden kanssa keskustella rahasta. Erityisen hyvänä omaa talousosaamistaan pitävät korkeakoulutetut nuoret, joista jopa 87 prosenttia kokee osaamisensa hyväksi. Vielä vanhempiensa luona asuvista nuorista talousosaamistaan pitää hyvänä huomattavasti pienempi osuus, 69 prosenttia. Kyselyyn vastanneista 18–29-vuotiaista nuorista 68 prosenttia kertoo olevansa raha-asioista kiinnostunut, ja 54 prosenttia myös puhuu mielellään raha-asioista. – Nämä ovat erittäin kannustavia lukuja. 72 prosenttia kertoo myös pitävänsä rahaa säästössä, eli nykynuoret tekevät arjessaan fiksuja taloudellisia ratkaisuja. Taloudellisen osaamisen kartuttaminen vie aikaa, ja alussa on tärkeä nimenomaan olla kiinnostunut oppimaan lisää, OP:n varallisuudenhoitoasiakkaista...

Lue lisää ›

Suomen suurin kiinteistönvälittäjä Kiinteistömaailma teki syyskuussa 2021 yhteensä 1213 käytettyjen ja uusien asuntojen sekä kiinteistöjen kauppaa. Spekulaatiot asuntokaupan rauhoittumisesta syksyä kohden eivät siis toteutuneet, vaan syyskuussa tehtiin asunto- ja kiinteistökauppoja aktiivista edelliskuutakin enemmän.Kiinteistömaailman asuntomyymälät tekivät juuri päättyneessä syyskuussa 1123 käytettyjen sekä 90 uudiskohteiden kauppaa, yhteensä siis 1213 kauppaa. Tällä kauppamäärällä juuri päättynyt syyskuu nousee käytettyjen asuntojen ja kiinteistöjen kaupan kymmenen vuoden vertailussa toiseksi parhaaksi; edelle menee vain viime vuoden huippusyyskuu (1279 kauppaa, joista 1152 käytetyistä asunnoista). Erityisesti käytettyjen asuntojen kauppa kävi siis vilkkaasti; uudiskohteissa kauppamäärät jäivät keskimääräisistä alkusyksyn luvuista.Myös vuokravälityksessä yllettiin hyvän alkusyksyn palkkiotuottoihin. Kiinteistömaailman asuntomyymälöiden ja pääkaupunkiseudun vuokravälitysliikkeen vuokraustoimeksiannoissa nähtiin toiseksi paras syyskuu kymmeneen vuoteen. ”On selvä, että korona-ajan rajoitteiden päättymisen myötä ihmisten huomio alkaa kohdistua muihinkin asioihin kuin...

Lue lisää ›

Elokuussa 2021 opintolainoja nostettiin 196 milj. euron edestä, mikä on 20 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,10 %). Opintolainat ovat valtiontakauksen myötä vähäriskisiä pankeille, mikä näkyy myös opintolainojen pieninä marginaaleina. Marginaalin lisäksi opintolainojen korkotasoon vaikuttaa lainan viitekorko. Elokuussa nostetuista opintolainoista 95 % oli euriborsidonnaisia[1] ja niiden keskikorko oli 0,06 %. Pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen uusien opintolainojen keskikorko oli selvästi korkeampi (0,84 %). Edellisvuoden tapaan myös vuoden 2021 kesäkuukausina opintolainoja nostettiin tavallista enemmän. Kesä-heinäkuussa opintolainoja nostettiin yhteensä 84 milj. euron edestä, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 vastaavana aikana, mutta 64 % enemmän kuin kesä-heinäkuussa vuonna 2019. Runsaiden nostomäärien vuoksi opintolainakanta ylitti ensimmäistä kertaa 5 mrd. euron rajan ja oli 5,1...

Lue lisää ›

Korona on kääntänyt trendin nuorten autoilussa. Ennen koronaa nuorten halua liikkua autolla laski pitkään, mutta nyt halu autoilla on omistaa auto ovat kasvussa. Vaihtoehtoisella voimanlähteellä kulkevat autot kiinnostavat lähes yli puolta suomalaisista. Danske Bank on kysynyt suomalaisten näkemyksiä autoiluista vuodesta 2013 saakka. Koronakriisi on vaikuttanut eniten nuorten kulkemistapoihin, kertoo Danske Bankin Autobarometri 2021 -tutkimus. Alle 36-vuotiaat ovat lisänneet eniten oman auton käyttöä ja vähentäneet julkisten käyttöä. Nuorista noin neljännes kertoo lisänneensä oman auton käyttöä, kun koko väestöstä näin arvioi 16 prosenttia. Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista sanoo, että koronalle ei ole ollut vaikutusta kulkemistapoihin. Suurin vaikutus on ollut julkisen liikenteen käytön vähentäminen, jota on tehnyt 29 prosenttia suomalaisista. ”Korona-aika sai erityisesti alle 36-vuotiaat välttämään julkisen liikenteen käyttämistä. Tämä on synnyttänyt...

Lue lisää ›

Kaupunkiympäristöjen roolia ja kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia tartuntatautien ennaltaehkäisyssä ja pandemioiden torjunnassa tutkivalle konsortiolle on myönnetty merkittävä strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS-ohjelmarahoitus, yhteensä 3 681 600 euroa. Monitieteinen Resistant Cities. Urban Planning as Means for Pandemic Prevention -hanke yhdistää ja hyödyntää ympäristötutkimuksen, ympäristöterveyden, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta. ”Tartuntatautien torjuntaa ei ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa, vaikka globaali kaupungistuminen jatkuu ja monet aiemmat ja viimeaikaiset pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa”, kertoo tutkimuskonsortion johtaja, professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta. Oulun yliopistossa tutkimusryhmiä johtavat Helka-Liisa Hentilän lisäksi dosentit Heini Hakosalo ja Tiina Ikäheimo sekä dosentti Emilia Rönkkö ja yliopistonlehtori, FT Anna Suorsa, joka on hankkeen vuorovaikutusvastaava. Muita konsortion tutkimusryhmiä vetävät tutkimusprofessori Hannu Fritze Luonnonvarakeskuksesta, professori Raija Korpelainen Oulun Diakonissalaitokselta ja professori Tuula Vasankari keuhkosairauksien...

Lue lisää ›

Helsingin kaupunki myöntää 3,5 miljoonan euron lisämäärärahan kulttuurin ja vapaa-ajan toimijoille koronasta elpymiseen. Liikuntaseuroille ja muille alan toimijoille osoitetaan määrärahasta 1,05 M€, nuorison toimijoille 0,33 M€ ja kulttuurin toimijoille 2,12 M€. Avustuksesta päätti Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kokouksessaan 7.9.2021. Määrärahalla tuetaan lisäksi lasten ja nuorten harrastustoiminnan ja tapahtumien toipumista.”Koronakriisi on koskettanut meistä jokaista ja jokainen meistä on kriisistä kärsinyt. On kuitenkin ihmisryhmiä ja aloja, jotka ovat kärsineet aivan erityisesti koronarajoituksista, jotka ovat olleet myös osittain epäsuhtaisia ja epäoikeudenmukaisia. Koronatilanne on Helsingissä ollut muuta maata vaikeampi. Siksi kaupungin pitää reagoida ja pyrkiä tukemaan erityisesti koronasta kärsineitä aloja, toimijoita ja ihmisiä” toteaa kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Paavo Arhinmäki.”Nyt myönnettävillä määrärahoilla haluamme tukea taidetta ja kulttuuria, liikuntaseuroja ja lasten sekä nuorten toimintaa palautumaan...

Lue lisää ›

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa 2021 uutta pääomaa yhteensä yli 1,7 miljardia euroa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kesäkuun lopussa 150 miljardia euroa, kun se oli toukokuun lopussa 146 miljardia euroa. Rahastoraportti sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa. Kesäkuussa sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin uusia pääomia. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 279 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 556 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 581 miljoonaa euroa uusia pääomia. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 229 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 102 miljoonaa euroa uusia varoja. milj. EURNettomerkinnät kesäkuu 2021Nettomerkinnät vuoden alustaPääoma 30.6.2021Osakerahastot2791 48959 970    Yhdistelmärahastot2291 30631 075    Pitkän koron rahastot5811 16832 727    Lyhyen koron rahastot5562 42717 496    Vaihtoehtoiset rahastot1024988 708  ...

Lue lisää ›

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina. Suuryritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman. Suomen panostukset tutkimukseen ja kehittämistoimintaan ovat viime vuosina pienentyneet. Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi oli maailman kärkijoukkoa, kun t&k-satsaukset suhteutettiin talouden kokoon. Nyt kärki on karannut kauas. Tämä johtuu niin Suomen t&k-panostusten pienenemisestä kuin muiden maiden vastaavien investointien samanaikaisesta kasvusta. Vuonna 2019 Rinteen ja Marinin hallitukset asettivat tavoitteekseen, että Suomen t&k-panostukset nousevat neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistettu Etlan, VTT:n ja konsulttiyhtiö 4Frontin...

Lue lisää ›