OP Ryhmä maksoi 109 miljoonaa euroa yhteisöveroa

OP Ryhmään kuuluvat yhtiöt maksoivat yhteensä 109 miljoonaa euroa yhteisöveroa vuonna 2020. Edellisenä vuonna 2019 OP Ryhmä maksoi 140 miljoonaa euroa yhteisöveroa. OP Ryhmän tulos ennen veroja vuonna 2020 oli 785 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 lopussa OP Ryhmään kuului 137 osuuspankkia sekä ryhmän keskusyhteisö tytär- ja lähiyhteisöineen. Maksamalla verot Suomeen OP Ryhmä edistää koko Suomen menestystä ja hyvinvointia. Lähde: news Cision

Lue lisää ›

Asuntosijoittaminen vaihtoehto

Asuntosijoittaminen on onnistuessaan tuottoisa ja matalariskinen sijoitusmuoto. Asuntojen hinnat ja vuokrat kehittyvät pitkällä aikavälillä tarkasteltuina varsin vakaasti. Rahoittajien suhtautuminen asuntosijoittamiseen on suopeaa. Asunto toimii lainan vakuutena ja edullinen laina yhdistyy erinomaisesti vakaaseen vuokratuottoon. Asuntosijoittamisen tuottoon voi vaikuttaa tekemällä itse mahdollisuuksien mukaan. Muiden hoidettavaksi ulkoistamalla lopputulos voi olla omalta kannalta kätevämpi esimerkiksi ajanpuutteen takia. Vuokratuoton laskemiseen kannattaa perehtyä hyvin, jotta osaa vertailla keskenään erilaisia sijoituskohteita ja niiden kannattavuutta. Asuntomarkkinat Asuntomarkkinoita pidetään usein osakemarkkinoita tehottomampina. Markkinoilta voi löytää alihinnoiteltuja asuntoja. Asuntosijoittaminen ei kuitenkaan ole kaikille paras vaihtoehto. Asuntosijoittamisen aloittaminen vaatii alkupääomaa, jota kaikilla ei ole riittävästi. Suora asuntosijoittaminen edellyttää alkupanostusta pohjatyön muodossa. Työ ei suinkaan lopu siihen, että ensimmäinen vuokralainen on saatu hankittua asuntoon. Danske Bankin mukaan Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden poikkeuksellinen nousu taittuu...

Lue lisää ›

OP:n kyselytutkimus: Raha-asiat kiinnostavat nuoria, mutta monia nuoria rahasta puhuminen myös ahdistaa

Valtaosa eli 80 prosenttia alle 30-vuotiaista aikuisista pitää omaa talousosaamistaan hyvänä. Lähes 70 prosenttia kertoo olevansa kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut raha-asioista. Lähes joka toinen nuori kuitenkin kertoo, että raha-asioista puhuminen ahdistaa, eikä suinkaan kaikilla ole läheisiä, joiden kanssa keskustella rahasta. Erityisen hyvänä omaa talousosaamistaan pitävät korkeakoulutetut nuoret, joista jopa 87 prosenttia kokee osaamisensa hyväksi. Vielä vanhempiensa luona asuvista nuorista talousosaamistaan pitää hyvänä huomattavasti pienempi osuus, 69 prosenttia. Kyselyyn vastanneista 18–29-vuotiaista nuorista 68 prosenttia kertoo olevansa raha-asioista kiinnostunut, ja 54 prosenttia myös puhuu mielellään raha-asioista. – Nämä ovat erittäin kannustavia lukuja. 72 prosenttia kertoo myös pitävänsä rahaa säästössä, eli nykynuoret tekevät arjessaan fiksuja taloudellisia ratkaisuja. Taloudellisen osaamisen kartuttaminen vie aikaa, ja alussa on tärkeä nimenomaan olla kiinnostunut oppimaan lisää, OP:n varallisuudenhoitoasiakkaista...

Lue lisää ›

Syyskuu ei osoittanut asuntokaupassa hiljentymisen merkkejä – saldo 1213 kauppaa

Suomen suurin kiinteistönvälittäjä Kiinteistömaailma teki syyskuussa 2021 yhteensä 1213 käytettyjen ja uusien asuntojen sekä kiinteistöjen kauppaa. Spekulaatiot asuntokaupan rauhoittumisesta syksyä kohden eivät siis toteutuneet, vaan syyskuussa tehtiin asunto- ja kiinteistökauppoja aktiivista edelliskuutakin enemmän.Kiinteistömaailman asuntomyymälät tekivät juuri päättyneessä syyskuussa 1123 käytettyjen sekä 90 uudiskohteiden kauppaa, yhteensä siis 1213 kauppaa. Tällä kauppamäärällä juuri päättynyt syyskuu nousee käytettyjen asuntojen ja kiinteistöjen kaupan kymmenen vuoden vertailussa toiseksi parhaaksi; edelle menee vain viime vuoden huippusyyskuu (1279 kauppaa, joista 1152 käytetyistä asunnoista). Erityisesti käytettyjen asuntojen kauppa kävi siis vilkkaasti; uudiskohteissa kauppamäärät jäivät keskimääräisistä alkusyksyn luvuista.Myös vuokravälityksessä yllettiin hyvän alkusyksyn palkkiotuottoihin. Kiinteistömaailman asuntomyymälöiden ja pääkaupunkiseudun vuokravälitysliikkeen vuokraustoimeksiannoissa nähtiin toiseksi paras syyskuu kymmeneen vuoteen. ”On selvä, että korona-ajan rajoitteiden päättymisen myötä ihmisten huomio alkaa kohdistua muihinkin asioihin kuin...

Lue lisää ›

Uusien opintolainojen keskikorko lähellä nollaa — opintolainakanta ylitti 5 mrd. euroa

Elokuussa 2021 opintolainoja nostettiin 196 milj. euron edestä, mikä on 20 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,10 %). Opintolainat ovat valtiontakauksen myötä vähäriskisiä pankeille, mikä näkyy myös opintolainojen pieninä marginaaleina. Marginaalin lisäksi opintolainojen korkotasoon vaikuttaa lainan viitekorko. Elokuussa nostetuista opintolainoista 95 % oli euriborsidonnaisia[1] ja niiden keskikorko oli 0,06 %. Pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen uusien opintolainojen keskikorko oli selvästi korkeampi (0,84 %). Edellisvuoden tapaan myös vuoden 2021 kesäkuukausina opintolainoja nostettiin tavallista enemmän. Kesä-heinäkuussa opintolainoja nostettiin yhteensä 84 milj. euron edestä, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 vastaavana aikana, mutta 64 % enemmän kuin kesä-heinäkuussa vuonna 2019. Runsaiden nostomäärien vuoksi opintolainakanta ylitti ensimmäistä kertaa 5 mrd. euron rajan ja oli 5,1...

Lue lisää ›

Danske Bank: Koronakriisi muutti nuorten suhdetta autoiluun – on nyt eniten autonhankintaa suunnitteleva ryhmä

Korona on kääntänyt trendin nuorten autoilussa. Ennen koronaa nuorten halua liikkua autolla laski pitkään, mutta nyt halu autoilla on omistaa auto ovat kasvussa. Vaihtoehtoisella voimanlähteellä kulkevat autot kiinnostavat lähes yli puolta suomalaisista. Danske Bank on kysynyt suomalaisten näkemyksiä autoiluista vuodesta 2013 saakka. Koronakriisi on vaikuttanut eniten nuorten kulkemistapoihin, kertoo Danske Bankin Autobarometri 2021 -tutkimus. Alle 36-vuotiaat ovat lisänneet eniten oman auton käyttöä ja vähentäneet julkisten käyttöä. Nuorista noin neljännes kertoo lisänneensä oman auton käyttöä, kun koko väestöstä näin arvioi 16 prosenttia. Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista sanoo, että koronalle ei ole ollut vaikutusta kulkemistapoihin. Suurin vaikutus on ollut julkisen liikenteen käytön vähentäminen, jota on tehnyt 29 prosenttia suomalaisista. ”Korona-aika sai erityisesti alle 36-vuotiaat välttämään julkisen liikenteen käyttämistä. Tämä on synnyttänyt...

Lue lisää ›

Terveyttä edistävän kaupunkisuunnittelun tutkimukselle merkittävä rahoitus

Kaupunkiympäristöjen roolia ja kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia tartuntatautien ennaltaehkäisyssä ja pandemioiden torjunnassa tutkivalle konsortiolle on myönnetty merkittävä strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS-ohjelmarahoitus, yhteensä 3 681 600 euroa. Monitieteinen Resistant Cities. Urban Planning as Means for Pandemic Prevention -hanke yhdistää ja hyödyntää ympäristötutkimuksen, ympäristöterveyden, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta. ”Tartuntatautien torjuntaa ei ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa, vaikka globaali kaupungistuminen jatkuu ja monet aiemmat ja viimeaikaiset pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa”, kertoo tutkimuskonsortion johtaja, professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta. Oulun yliopistossa tutkimusryhmiä johtavat Helka-Liisa Hentilän lisäksi dosentit Heini Hakosalo ja Tiina Ikäheimo sekä dosentti Emilia Rönkkö ja yliopistonlehtori, FT Anna Suorsa, joka on hankkeen vuorovaikutusvastaava. Muita konsortion tutkimusryhmiä vetävät tutkimusprofessori Hannu Fritze Luonnonvarakeskuksesta, professori Raija Korpelainen Oulun Diakonissalaitokselta ja professori Tuula Vasankari keuhkosairauksien...

Lue lisää ›

Helsinki myöntää koronasta elpymiseen 3,5 miljoonan euron lisäavustuksen liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimijoille

Helsingin kaupunki myöntää 3,5 miljoonan euron lisämäärärahan kulttuurin ja vapaa-ajan toimijoille koronasta elpymiseen. Liikuntaseuroille ja muille alan toimijoille osoitetaan määrärahasta 1,05 M€, nuorison toimijoille 0,33 M€ ja kulttuurin toimijoille 2,12 M€. Avustuksesta päätti Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kokouksessaan 7.9.2021. Määrärahalla tuetaan lisäksi lasten ja nuorten harrastustoiminnan ja tapahtumien toipumista.”Koronakriisi on koskettanut meistä jokaista ja jokainen meistä on kriisistä kärsinyt. On kuitenkin ihmisryhmiä ja aloja, jotka ovat kärsineet aivan erityisesti koronarajoituksista, jotka ovat olleet myös osittain epäsuhtaisia ja epäoikeudenmukaisia. Koronatilanne on Helsingissä ollut muuta maata vaikeampi. Siksi kaupungin pitää reagoida ja pyrkiä tukemaan erityisesti koronasta kärsineitä aloja, toimijoita ja ihmisiä” toteaa kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Paavo Arhinmäki.”Nyt myönnettävillä määrärahoilla haluamme tukea taidetta ja kulttuuria, liikuntaseuroja ja lasten sekä nuorten toimintaa palautumaan...

Lue lisää ›

Komissiolta uusi rahanpesupaketti: EU:lle oma rahanpesuviranomainen

EU-komissio on julkaissut ehdotuksensa uudesta rahanpesuntorjuntaa parantavasta lakipaketista. Suomalainen finanssiala toivottaa paketin tervetulleeksi mutta muistuttaa tiedonvaihdon tärkeydestä rahanpesun vastaisessa kamppailussa. On tärkeää ulottaa sääntely myös finanssisektorin ulkopuolisiin toimijoihin. Lainsäädäntöpaketti sisältää useita kokonaisuuksia, joista osa on suoraan jäsenmaissa sovellettavia asetuksia ja osa jäsenmaiden harkintavaltaa sisältäviä direktiivejä.Komissio ehdottaa uuden EU:n laajuisen rahanpesuviranomaisen perustamista, joka hoitaisi suurimpien finanssilaitosten rahanpesuvalvonnan ja koordinoisi kansallisten viranomaisten toimintaa.Paketti yhtenäistäisi jäsenmaiden rahanpesulainsäädäntöä.EU:hun ehdotetaan yhteistä 10 000€:n rajaa suuriin käteisostoihin.Virtuaalivaluuttavälittäjät ja -palveluntarjoajat tulisivat kokonaisuudessaan rahanpesusääntelyn piiriin. ”Finanssiala koko Euroopassa on sitoutunut rahanpesun torjumiseen. Siihen tehdyt panostukset ovat olleet pelkästään suomalaisissa finanssiyhtiöissä viime vuosina valtaisat. EU:n ehdottamassa lakipaketissa on hyviä osia, kuten kansallisten sääntöjen yhtenäistäminen nykyistä yhdenmukaisemmiksi koko EU:ssa”, sanoo Finanssiala ry:n EU-asioiden johtaja Mari Pekonen-Ranta. ”Toivomme sääntelyn laajaa harmonisointia, sillä finanssiliiketoiminta...

Lue lisää ›

Kryptoraha ja rahan tulevaisuus

Monissa eri lähteissä on paljon keskusteluita nykyaikaisen rahajärjestelmän tulevaisuudesta. Taloustieteilijöiden mukaan nykyinen järjestelmämme on jo vanhentunut ja uuden aika on ollut jo pidempään tulla, mutta sellaista vain ei ole vieläkään tullut, onko virtuaalisessa kryptovaluutassa maailman markkinoiden pelastajaksi? Kryptovaluuttojen idea syntyi jo 1990-luvun lopulla, mutta silloinen internet ei vielä mahdollistanut niiden toteuttamisesta vaan siihen meni vielä parikymmentä vuotta lisää. Kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva digitaalinen virtuaalivaluutta. Kryptovaluuttoja on nykyisin yli 5000 kappaletta, ja uusia syntyy koko ajan. Niistä tunnetuin on vuonna 2008 syntynyt Bitcoin. Bitcoinin lisäksi on olemassa useita satoja erilaisia kryptovaluuttoja, joita yleensä kutsutaan vaihtoehtovaluutoiksi (”altcoins”). Niillä saattaa olla erilaisia ominaisuuksia ja niiden käyttötarkoitus voi olla määritelty. Esimerkiksi Uusibittivaluutta.fi sivusto kertoo alan uutisista ja kryptovaluutoista itsenäisenä sivunaan, keskittyen täysin lohkoketjuihin ja...

Lue lisää ›