Uusien opintolainojen keskikorko lähellä nollaa — opintolainakanta ylitti 5 mrd. euroa

Elokuussa 2021 opintolainoja nostettiin 196 milj. euron edestä, mikä on 20 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,10 %). Opintolainat ovat valtiontakauksen myötä vähäriskisiä pankeille, mikä näkyy myös opintolainojen pieninä marginaaleina. Marginaalin lisäksi opintolainojen korkotasoon vaikuttaa lainan viitekorko. Elokuussa nostetuista opintolainoista 95 % oli euriborsidonnaisia[1] ja niiden keskikorko oli 0,06 %. Pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen uusien opintolainojen keskikorko oli selvästi korkeampi (0,84 %). Edellisvuoden tapaan myös vuoden 2021 kesäkuukausina opintolainoja nostettiin tavallista enemmän. Kesä-heinäkuussa opintolainoja nostettiin yhteensä 84 milj. euron edestä, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 vastaavana aikana, mutta 64 % enemmän kuin kesä-heinäkuussa vuonna 2019. Runsaiden nostomäärien vuoksi opintolainakanta ylitti ensimmäistä kertaa 5 mrd. euron rajan ja oli 5,1...

Lue lisää ›

Danske Bank: Koronakriisi muutti nuorten suhdetta autoiluun – on nyt eniten autonhankintaa suunnitteleva ryhmä

Korona on kääntänyt trendin nuorten autoilussa. Ennen koronaa nuorten halua liikkua autolla laski pitkään, mutta nyt halu autoilla on omistaa auto ovat kasvussa. Vaihtoehtoisella voimanlähteellä kulkevat autot kiinnostavat lähes yli puolta suomalaisista. Danske Bank on kysynyt suomalaisten näkemyksiä autoiluista vuodesta 2013 saakka. Koronakriisi on vaikuttanut eniten nuorten kulkemistapoihin, kertoo Danske Bankin Autobarometri 2021 -tutkimus. Alle 36-vuotiaat ovat lisänneet eniten oman auton käyttöä ja vähentäneet julkisten käyttöä. Nuorista noin neljännes kertoo lisänneensä oman auton käyttöä, kun koko väestöstä näin arvioi 16 prosenttia. Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista sanoo, että koronalle ei ole ollut vaikutusta kulkemistapoihin. Suurin vaikutus on ollut julkisen liikenteen käytön vähentäminen, jota on tehnyt 29 prosenttia suomalaisista. ”Korona-aika sai erityisesti alle 36-vuotiaat välttämään julkisen liikenteen käyttämistä. Tämä on synnyttänyt...

Lue lisää ›

Terveyttä edistävän kaupunkisuunnittelun tutkimukselle merkittävä rahoitus

Kaupunkiympäristöjen roolia ja kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia tartuntatautien ennaltaehkäisyssä ja pandemioiden torjunnassa tutkivalle konsortiolle on myönnetty merkittävä strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS-ohjelmarahoitus, yhteensä 3 681 600 euroa. Monitieteinen Resistant Cities. Urban Planning as Means for Pandemic Prevention -hanke yhdistää ja hyödyntää ympäristötutkimuksen, ympäristöterveyden, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta. ”Tartuntatautien torjuntaa ei ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa, vaikka globaali kaupungistuminen jatkuu ja monet aiemmat ja viimeaikaiset pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa”, kertoo tutkimuskonsortion johtaja, professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta. Oulun yliopistossa tutkimusryhmiä johtavat Helka-Liisa Hentilän lisäksi dosentit Heini Hakosalo ja Tiina Ikäheimo sekä dosentti Emilia Rönkkö ja yliopistonlehtori, FT Anna Suorsa, joka on hankkeen vuorovaikutusvastaava. Muita konsortion tutkimusryhmiä vetävät tutkimusprofessori Hannu Fritze Luonnonvarakeskuksesta, professori Raija Korpelainen Oulun Diakonissalaitokselta ja professori Tuula Vasankari keuhkosairauksien...

Lue lisää ›

Helsinki myöntää koronasta elpymiseen 3,5 miljoonan euron lisäavustuksen liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimijoille

Helsingin kaupunki myöntää 3,5 miljoonan euron lisämäärärahan kulttuurin ja vapaa-ajan toimijoille koronasta elpymiseen. Liikuntaseuroille ja muille alan toimijoille osoitetaan määrärahasta 1,05 M€, nuorison toimijoille 0,33 M€ ja kulttuurin toimijoille 2,12 M€. Avustuksesta päätti Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kokouksessaan 7.9.2021. Määrärahalla tuetaan lisäksi lasten ja nuorten harrastustoiminnan ja tapahtumien toipumista.”Koronakriisi on koskettanut meistä jokaista ja jokainen meistä on kriisistä kärsinyt. On kuitenkin ihmisryhmiä ja aloja, jotka ovat kärsineet aivan erityisesti koronarajoituksista, jotka ovat olleet myös osittain epäsuhtaisia ja epäoikeudenmukaisia. Koronatilanne on Helsingissä ollut muuta maata vaikeampi. Siksi kaupungin pitää reagoida ja pyrkiä tukemaan erityisesti koronasta kärsineitä aloja, toimijoita ja ihmisiä” toteaa kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Paavo Arhinmäki.”Nyt myönnettävillä määrärahoilla haluamme tukea taidetta ja kulttuuria, liikuntaseuroja ja lasten sekä nuorten toimintaa palautumaan...

Lue lisää ›