Suomen ja euroalueen taloudet supistuvat tänä vuonna jyrkästi. Yhteiskuntien välttämättömiä rajoitustoimia on vähitellen pystytty purkamaan, mutta tuotannon ja työllisyyden kääntymisestä tuntuvaan kasvuun ei ole varmuutta. Kotitalouksien ja yritysten toimintaan vaikuttaa varovaisuus ja niiden aiempaa heikompi taloudellinen tilanne. Epidemian pahenemisen riski on myös edelleen olemassa.
Keskuspankit ovat toimineet kriisissä nopeasti. Euroopan keskuspankki on kevään aikana keventänyt kohdennettujen pitempiaikaisen luottojen ehtoja entisestään, kasvattanut olemassa olevaa arvopapereiden laajaa osto-ohjelmaa sekä maaliskuun lopulta lähtien tehnyt ostoja uudessa pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa. Korot ovat niin ikään edelleen alhaiset. ”EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että rahapolitiikka ylläpitää hintavakautta, tukee kasvua ja välittyy reaalitalouteen. Koronakriisin aikana on päätetty mittavista toimista, joilla autetaan sekä yrityksiä että kotitalouksia selviytymään talouden äkkipysähdyksestä”, painotti pääjohtaja Olli Rehn tänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa.
Kesäkuussa 2020 EKP:n neuvosto arvioi lähivuosien inflaatio- ja talousnäkymien heikentyneen edelleen. Siten pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa päätettiin kasvattaa 600 miljardilla eurolla yhteensä 1 350 miljardiin euroon, ja pidentää ohjelman kestoa ainakin kesäkuuhun 2021. Näin turvataan riittävän keveitä rahoitusoloja ja rahapolitiikan sujuvaa välittymistä reaalitalouteen eri maissa ja eri aloilla.
Rajoitusten ollessa voimassa talouspolitiikan keskeinen tehtävä oli estää konkurssiaallon ja massatyöttömyyden syntyminen. Kokonaiskysyntää tukeva finanssipolitiikka on nyt noussut tärkeämpään rooliin. Tällaisesta elvytyksestä on hyötyä, jos tuotannon keskeinen rajoite on poikkeuksellisen heikko kokonaiskysyntä. Tarvittaessa mittavakin elvytys on mahdollista niissä maissa, joissa julkisen talouden tila ja pitkän aikavälin näkymät ovat riittävän hyvät.
Koronapandemia on muistutus siitä, että hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on korvaamaton suoja vaikeuksien koittaessa. ”On tärkeää, että finanssipoliittinen elvytys ajoittuu ja kohdistuu tehokkaasti. Koronakriisin varjolla ei ole syytä tehdä sellaisia pysyviä julkisten menojen lisäyksiä, jotka entisestään syventävät muutenkin mittavaa kestävyysvajetta”, sanoi pääjohtaja Olli Rehn. ”On tarpeen panostaa sellaisiin investointeihin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla parannetaan tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia, tuottavuuskehitystä ja työllisyysastetta”, jatkoi Olli Rehn.
Käsillä oleva kriisi on poikkeuksellinen, ja koordinoituja talouspolitiikan toimia tarvitaan lisää myös Euroopan tasolla. Komission äskettäinen esitys EU:n elpymisrahastosta on päälinjoiltaan askel oikeaan suuntaan, vaikka esitystä jäsenvaltioiden käsittelyssä varmasti korjataankin. Suomen talouden kannalta on keskeistä, että tärkeimmän vientialueen eli Euroopan unionin talous on vakaalla pohjalla.
Talouden elpymisen ennustetaan alkavan asteittain toisen vuosipuoliskon aikana. Tällöin Suomessakin on varmistettava, että yritykset pystyvät kasvattamaan tuotantoaan. Yksi keskeinen tekijä tässä on työmarkkinoiden toiminta. ”Suomalaisilla työmarkkinoilla on näytön paikka myös talouden elpymisvaiheessa”, muistutti Olli Rehn. Monessa maassa työn hinta reagoi heikentyneeseen taloustilanteeseen nopeasti.
Lähde: STT Info
