Kumpi on yleisin talousidoli Suomessa: äiti vai isä? S-Pankin uusi tutkimus paljastaa, miten suuri merkitys raha-asioilla on omaan hyvinvointiin

Suomalaiset kokevat raha-asiat yleisimmäksi stressin aiheuttajaksi. Oman taloustilanteen koetaan ylipäänsä vaikuttavan merkittävästi koko hyvinvointiin. Omien raha-asioiden hoitamiseen ollaan myös valmiita hankkimaan ulkopuolista apua: rahastosäästäminen kiinnostaa useampia kuin personal trainer. Muun muassa tämä kaikki selviää S-Pankin uudesta tutkimuksesta.

Raha-asiat ja henkilökohtainen taloustilanne kytkeytyvät tiiviisti omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin.

Tämä käy ilmi S-Pankin teettämästä uudesta kyselytutkimuksesta (PDF). Sen perusteella lähes joka toinen kokee raha-asioiden aiheuttaneen tai aiheuttavan jossain määrin stressiä. Seuraavaksi yleisimpänä stressin aiheuttajana pidetään kiirettä.

Se, missä päin Suomea asuu, vaikuttaa siihen, miten suureksi stressin lähteeksi raha-asiat koetaan. Rahasta murehditaan eniten Etelä-Suomessa, jossa yli puolet stressaa raha-asioista. Vähiten stressataan Uudellamaalla, jossa näin ajattelee alle 40 %.

Kaikkein tärkeimpinä hyvinvointiinsa vaikuttavana tekijänä suomalaiset pitävät terveyttä. Näin ajattelee lähes kolme neljästä suomalaisesta. Oman taloudellisen tilanteen katsoo tärkeäksi hyvinvointia edistäväksi tekijäksi kuitenkin yli 40 prosenttia suomalaisista. Ruokavalion nimeää tärkeäksi tekijäksi kolmannes ja asuinolosuhteet viidennes suomalaisista.

”Tutkimuksen tulokset puhuvat sen puolesta, että raha ei saisi olla tabu”, kertoo säästämisen ja sijoittamisen tuoteryhmäpäällikkö Annika Pohtila S-Pankista.
Pohtila toivookin, että suomalaiset rohkaistuisivat puhumaan enemmän raha-asioistaan, kuten lainoista ja säästöistään. Perinteisesti näistä asioista kun on saatettu vaieta jopa oman perheen sisällä. 

Oman perheensä ja lähipiirinsä joukosta suomalaiset nimeävät suurimmaksi taloudelliseksi esikuvaksi useammin äidin kuin isän. Äitiä pitää esikuvana 22 prosenttia suomalaisista ja isää 18 prosenttia. Pohtila vinkkaa kuitenkin turvautumaan rohkeasti myös ammattilaisten apuun tai kokeilemaan esimerkiksi digitaalisen sijoitusneuvonnan palveluita.

Tutkimuksen perusteella etenkin monet ruuhkavuosia elävät 30–44-vuotiaat ovat valmiita turvautumaan ulkopuoliseen apuun: rahastosäästäminen kiinnostaa heistä joka toista. Kaikkiaan rahastosäästäminen kiinnostaa useampia suomalaisia kuin esimerkiksi personal trainer- ja koulutuspalvelut.

”Meidän mielestämme jokaisella on oikeus rakentaa rahakkaampaa tulevaisuutta. Tänä päivänä suomalaisilla on onneksi käytössään useita täysin uudenlaisia keinoja ottaa oma talous haltuun”, Pohtila sanoo.

Tällä hetkellä suosiotaan kasvattaa kovaa vauhtia mikrosäästäminen. Kyseessä on ulkomailla trendiksi noussut ilmiö, jossa arkisia pieniä rahasummia sijoitetaan vähitellen esimerkiksi rahastoihin.

Suomessa ilmiön pioneeri on S-Pankki, joka toi vuosi sitten markkinoille Suomen ensimmäisen mikrosäästämisen palvelun, Säästäjän. Palvelulla on jo yli 20 000 käyttäjää, ja jopa 40 prosenttia Säästäjällä rahastosäästämisen aloittaneista sijoittaa nyt ensimmäistä kertaa ikinä.

Säästäjässä käyttäjät voivat siirtää rahojaan säästöön Suomen edullisimpiin yhdistelmärahastoihin helposti osana arjen rutiineja. Säästöön voi siirtää esimerkiksi euron jokaisesta korttiostoksesta, S-ryhmän ostoksista kertyvän Bonuksen tai itse valitsemansa summan.

Lähde: STTINFO