Hidastuvaa kasvua epävarmuuden vallitessa

Epävarmuus kansainvälisestä talouskehityksestä vaimentaa Suomen talouden näkymiä. Tänään julkaistun Suomen Pankin ennusteen mukaan BKT kasvaa kuluvana vuonna 1,6 % ja ensi vuonna 1,5 %. Vuonna 2021 kasvu hidastuu lähelle potentiaalista vauhtiaan, 1,3 prosenttiin.

Talouskasvu vaimenee sekä euroalueella että muualla maailmassa ja epävarmuus vähentää yritysten halua investoida. Suomen vientimarkkinoiden kasvu hidastuu, mutta ennusteen perusurassa euroalueen kohtalainen kasvu, suomalaisten vientiyritysten parantunut kilpailukyky sekä keveät rahoitusolot jaksavat kuitenkin ylläpitää viennin kasvua.       

Ennustejaksolla talouskasvua tukee kotimainen kysyntä, eli kulutus ja investoinnit. Työllisyyden paraneminen, palkankorotukset sekä hidas inflaatio ylläpitävät kotitalouksien ostovoiman kasvua ja siten yksityistä kulutusta. Lisäksi kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa tukee alhainen korkotaso. Epävarmuus yleisen talouskehityksen suunnasta kuitenkin hillitsee kotitalouksien kulutushaluja.

Asuntorakentamisen kasvu hidastuu, mikä jarruttaa osaltaan yksityisten investointien kasvua. Heikentyneet suhdannenäkymät ja rakenteelliset tekijät, kuten talouden palveluvaltaistuminen, selittävät tuotannollisten investointien kasvun hidastumista.

Työllisyys on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti viime vuosien aikana ja työllisyysaste on ylittänyt 72 % tason. Nopein työllisyyden kasvu on kuitenkin takanapäin ja vuoteen 2021 mennessä työllisyysaste nousee enää reiluun 73 prosenttiin. ”Talouskasvun hidastuminen ja työikäisen väestön väheneminen hidastavat työllisyyden kasvua, ” sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum Euro & talous -tiedotustilaisuudessa. ”Työllistymistä hankaloittavat myös erilaiset työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, kuten työvoiman heikko saatavuus joillain aloilla”, Obstbaum tähdensi.

Julkista taloutta on viime vuosina vahvistanut myönteinen talouskehitys ja edellisen hallituksen sopeutustoimet. Julkisen talouden tasapainoa ei saavuteta ennustejaksolla, vaan julkisyhteisöjen alijäämä jää vuonna 2021 −0,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Ennusteessa ei ole huomioitu uuden hallituksen finanssipoliittisia linjauksia.

Suomen talouskasvu on viime vuodet ollut laaja-alaista ja työpaikkojen määrä on lisääntynyt ennätyksellisen nopeasti. Vaikka kasvu nyt jatkuukin, riskit ennustettua heikommasta kehityksestä ovat suuret. Jos Euroopan ja erityisesti Saksan kasvun jo havaittu heikentyminen osoittautuisi ennakoitua pidempiaikaiseksi, se hidastaisi etenkin Suomen viennin kasvua ja heikentäisi talouskehitystä entisestään.