Kotitalouksien lainakanta on kasvanut Suomessa vuosi toisensa jälkeen. Luku itsessään ei kerro kovin paljon, koska samaan aikaan ovat kasvaneet myös tulot ja asuntojen hinnat. Kiinnostavampi numero löytyy toisaalta: siitä, kuinka paljon saman suuruisen lainan hinta vaihtelee eri myöntäjien välillä. Se ero on monessa taloudessa isompi kuin mikään säästötoimi ruokakaupassa.
Lainakannan rakenne
Kotitalouksien velka jakautuu karkeasti kolmeen osaan: asuntolainoihin, kulutusluottoihin ja muihin lainoihin. Asuntolainat muodostavat selvästi suurimman osan euromääräisesti, mutta ne ovat myös halvinta velkaa, koska vakuus pienentää lainanantajan riskiä.
Kulutusluotot ovat euroissa pienempi erä, mutta niiden osuus koroista on suhteettoman suuri. Vakuudettomassa lainassa korko on moninkertainen asuntolainaan verrattuna, ja lisäksi mukana on usein kuukausittaisia kuluja, joita asuntolainassa ei ole samassa mittakaavassa.
Kolmas erä eli muut lainat sisältää muun muassa opintolainat ja osamaksusopimukset. Osamaksut jäävät helposti kokonaan pois oman talouden laskelmista, koska ne eivät tunnu lainalta. Sopimusteknisesti ne kuitenkin ovat luottoa.
Tilastoja luettaessa kannattaa muistaa yksi rajoite. Lainakanta on varantoluku eli tilanne tiettynä hetkenä, kun taas korot ja kulut ovat virtaa eli kertyvät ajan mittaan. Kotitalouden kannalta olennaista on jälkimmäinen: ei se, paljonko velkaa on, vaan paljonko se maksaa vuodessa.
Korkoero on se numero, joka kannattaa laskea
Kun lainaa haetaan yhdestä paikasta, saadaan yksi hinta. Kun samaa lainaa haetaan useasta paikasta, saadaan hintahaarukka. Vasta haarukka kertoo, oliko ensimmäinen tarjous hyvä.
Ero konkretisoituu nopeasti. Otetaan 15 000 euron laina kahdeksan vuoden maksuajalla. Kahdeksan prosentin korolla korkokuluja kertyy noin 5 300 euroa. Kahdellatoista prosentilla sama laina maksaa korkoina noin 8 300 euroa. Lainasumma ja maksuaika ovat identtiset, ero on kolmisen tuhatta euroa.
Sama laskelma toimii toisin päin vanhan lainan kohdalla. Jos nykyinen korko on 12 prosenttia ja tilalle löytyy 8 prosentin laina, säästö on sama, vaikka velkasumma ei muutu mihinkään.
Hajonta on suurinta juuri vakuudettomissa kulutusluotoissa. Asuntolainoissa marginaalit ovat lähellä toisiaan, koska vakuus tekee riskistä samankaltaisen kaikille myöntäjille. Vakuudettomassa lainassa hinta perustuu hakijan omaan luottokelpoisuuteen ja myöntäjän riskinottohaluun, ja siinä myöntäjien välillä on aitoja eroja.
Lainojen kilpailutus: TOP 5 lainan kilpailuttajat vertailussa
Yksittäinen pankki ei kilpaile itseään vastaan, joten yhden hakemuksen perusteella ei voi tietää, oliko hinta markkinatasoa. Käytännössä useaa tarjousta haetaan vertailupalvelun kautta, jolloin sama hakemus menee kerralla usealle rahoittajalle. Lainaluotsin kokoama lainojen kilpailutus vertailee sekä pankkeja että lainanvälittäjiä keskenään, mikä on rakenteellisesti eri asia kuin yksittäisen välittäjän oma vertailu: välittäjä kilpailuttaa pankit, muttei muita välittäjiä. Hakeminen on kuluttajalle maksutonta eikä velvoita hyväksymään yhtään tarjousta.
Suomessa toimivia lainojen kilpailutuspalveluita ovat esimerkiksi:
- Lainaluotsi
- Etua
- Omalaina
- Matchbanker
- Vertaaensin
Lainojen ja kotitalouksien velkaantumisen lukuja käsitellään tarkemmin lainat-osiossamme, ja laajemmat aineistot löytyvät tilastot-osiosta.
Kuluerät jäävät usein laskematta
Nimelliskorko on huono vertailuluku, koska se jättää kulut ulkopuolelle. Todellinen vuosikorko sisältää nimelliskoron lisäksi avausmaksun, tilinhoitopalkkiot ja laskutuslisät, ja juuri se on lain mukaan ilmoitettava luku.
Ero näkyy pienissä summissa yllättävän selvästi. Kymmenen tuhannen euron ja viiden vuoden lainassa kuuden euron kuukausittainen tilinhoitopalkkio tekee 360 euroa. Sadan euron avausmaksu päälle, ja pelkkiä kuluja on kertynyt lähes 500 euroa ilman että korkoprosentti on liikkunut mihinkään.
Kun kaksi tarjousta näyttää korkoprosentiltaan samalta, ero löytyy lähes aina kuluista. Siksi vertailu kannattaa tehdä nimenomaan todellisella vuosikorolla.
Maksuaika muuttaa kokonaishintaa enemmän kuin korko
Korkoprosentti saa eniten huomiota, mutta maksuaika vaikuttaa kokonaissummaan usein voimakkaammin. Sama korko pidemmällä maksuajalla tarkoittaa pienempää kuukausierää ja isompaa loppusummaa.
Otetaan taas 15 000 euroa ja kymmenen prosentin korko. Viiden vuoden maksuajalla korkokuluja kertyy noin 4 100 euroa, kymmenen vuoden maksuajalla noin 8 800 euroa. Kuukausierä putoaa reilusta 300 eurosta noin 200 euroon, mutta hinta yli kaksinkertaistuu.
Tästä seuraa yksi käytännön sääntö. Kuukausierää kannattaa keventää vain siihen asti, että maksukyky on turvattu. Sitä pidemmälle venytetty laina-aika ei ole säästö vaan siirto.
Mitä lukuja kannattaa seurata
Oman talouden kannalta seurattavia lukuja on kolme: velan kokonaismäärä, kuukausierien yhteissumma ja korkojen osuus kuukausierästä. Ensimmäinen kertoo tilanteen, toinen maksukyvyn ja kolmas sen, kuinka paljon velasta maksetaan pelkkää hintaa.
Luvut kannattaa kirjata ylös kerran vuodessa samaan taulukkoon. Yksittäinen mittaus ei kerro suuntaa, mutta kolmen vuoden sarjasta näkee heti, meneekö talous oikeaan suuntaan vai pysyykö korkojen osuus samana vuodesta toiseen.
Kolmas luku on niistä paljastavin. Jos korkojen osuus kuukausierästä on suuri, lyhennys etenee hitaasti ja laina-aika venyy. Silloin kilpailuttaminen tuottaa yleensä enemmän kuin kuukausierän pienentäminen laina-aikaa pidentämällä.
Numerot eivät tee päätöstä kenenkään puolesta. Ne kertovat kuitenkin, missä kohtaa oman talouden hinta muodostuu ja mihin kohtaan kannattaa käyttää se puoli tuntia, joka vertailuun menee.
